Finite state and Constraint Grammar based analysers, proofing tools and other resources
… JA NIIDEN TAIVUTUS
Kieliteknologian näkökulma
Inarinsaamen substantiivitaivutus on koettu monimutkaiseksi, joskin säännönmukaiseksi. Opetustilanteissa sekä opettajat että opiskelijat ovat kuumeisesti etsineet säännönmukaisuuksia äännevaihteluille: mikä vaihtelee ja missä kohden? Se, miksi kyseinen vaihtelu esiintyy, on ehkä historiallisesti kiinnostavaa, mutta tietokone ei ole tästä näkymästä kiinnostunut. Tästä syystä muutosten syitä ei esitetä.
Tavallisissa kieliopeissa esitetyt taivutustyypit eivät ole olleet aukottomia. Tämän morfofonologisen kieliopin tarkoitus on antaa inarinsaamen taivutusparadigmat täydellisinä – sellaisina kuin ne kieliteknologiaprojektissa tietokoneelle opetetaan. Pohjana on kieliteknologian analyysin kautta tutkittu leksikko eli sanasto, joka on koottu e-sanakirjasta.
Tätä morfofonologista kielioppia kannattaa lukea muun materiaalin oheislukemistona. Se ei yksinään sovellu kielen opiskeluun. Tässä kieliopissa on käytetty myös kieliopillista terminologiaa, joka avautuu parhaiten oppikirjojen ja tavallisen kieliopin kanssa sekä opettajajohtoisesti. Jonkinasteinen kielitieteellinen pohja siis tarvitaan.
Samoin oletetaan ns. sanakirjaortografian hallinta. Taulukoissa käytetään kahta tavallisesta ortografiasta puuttuvaa merkkiä: pistettä yksittäisen konsonantin alla (esim. ṛ ja ḷ) sekä apostrofia (´), esim. kyeḷi ja kyeˊle.
Perinteisessä kieliopissa on totuttu puhumaan esim. â-vartaloista ja e-vartaloista. Näistä on annettu esimerkkejä, mutta näitä ei kumminkaan ole tyhjentävästi kuvattu: vartaloiden sisälläkin esiintyy vielä lukuisia taivutustyyppejä, joissa esiintyy omanlaistaan äännevaihtelua. Juuri tämä on tehnyt kielen oppimisesta hankalan tuntuista.
Tämän morfofonologisen kielopin taivutustaulukoihin on kirjoitettu auki kunkin taivutustyypin morfofonologinen kaava koodeja käyttäen – ts. se, millaisia äänteenmuutoksia sanassa tapahtuu ja missä kohden. Nämä muutokset ovat säännönmukaisia. Taulukoissa käytetyt lyhenteet ovat kieliteknoprojektin lyhenteitä. Nämä lyhenteet on selvitetty seuraavassa listassa.
Kaksitavuisissa sanoissa yksikön nominatiivi ja illatiivi sekä essiivi ja partitiivi ovat vahva-asteisia. Vahvaa astetta ei ole erikseen nimetty.
Kaikki muut sijat kuin edellä mainitut ovat heikossa asteessa. Näihin on konsonanttikeskukseen liitetty lyhenne WG. Huomaa, että heikko aste WG tarkoittaa kieliteknologiassa ainoastaan konsonanttikeskusta, kun taas perinteisessä kieliopissa puhutaan yleensä vahvan ja heikon asteen vartalosta. Tästä syystä kieliteknologiassa joudutaan merkitsemään ensitavun pidennykset ja ylilyhennys erikseen.
Ensitavun vokaali / diftongi pitenee sekä vahvassa että heikossa asteessa: sollâ > soolâ, soolâ+n; kutkâ: kuuđhâ: kuutkâ+n; niei´dâ (lyhyt): nieidâ (pitkä): nieidâ+n (pitkä).
Ensitavun vokaali / diftongi lyhenee kolmessa sijamuodossa: yksikön abessiivissa, monikon komitatiivissa ja monikon abessiivissa, esim. sollâ > so´lâ+ttáá, so´lâ+i+guin, so´lâ+i+ttáá; niei´dâ: nie´idâ+ttáá, nie´idâ+i+guin, nie´idâ+i+ttáá.
Vahvan asteen ja heikon asteen konsoantit voivat toisinaan pidentyä. Kieḷâ-sanan essiivi ja partitiivi ovat pidentymämuotoja: kieḷâ > kiellâ+n, kiellâ+d. Sukká-sanassa esim. yksikön komitatiivi on pidentymämuoto: sukká: suhá > suhhá+in.
Pitkä keskuskonsonantti voi lyhentyä yksikön illatiivissa: esim. sollâ: sooḷâ+n (ll >ḷ).
Vartalovokaali â voi muuttua á:ksi ja vartalovokaali u voi muuttua o:ksi, esim. sollâ > soolá+in, piälkku > piälho+in.
Taulukko 1. Kaksitavuisten â-vartaloisten substantiivien taivutustyypit.
| tag | SOLLÂ | MOOLÂ | KIELÂ | NIEIDÂ | LAVKKÂ |
|---|---|---|---|---|---|
| Sg Nom | - | - | - | - | - |
| Sg Gen | RLEN, WG | WG | WG | RLEN, WG | RLEN, WG |
| Sg Acc | RLEN, WG | WG | WG | RLEN, WG | RLEN, WG |
| Sg Ill | RLEN, CSH | - | - | RLEN | RLEN |
| Sg Loc | RLEN, WG | WG | WG | RLEN, WG | RLEN, WG |
| Sg Com | RLEN, WG, SVLOW | WG, SVLOW | WG, SVLOW | (WG, CLEN) SVLOW | WG, SVLOW |
| Sg Abe | RVSH, WG | RVSH, WG | RVSH, WG | RVSH, WG | RVSH, WG |
| Ess | - | CLEN | CLEN | - | - |
| Par | - | CLEN | CLEN | - | - |
| Pl Nom | RLEN, WG | WG | WG | RLEN, WG | RLEN, WG |
| Pl Gen | RLEN, WG | WG | WG | RLEN, WG | RLEN, WG |
| Pl Gen2 | RVSH, WG | RVSH, WG | RVSH, WG | RVSH, WG | RVSH, WG |
| Pl Acc | RLEN, WG | WG | WG | RLEN, WG | RLEN, WG |
| Pl Ill | RLEN, WG, SVLOW | WG, SVLOW | WG, SVLOW | (WG, CLEN ) SVLOW | WG, SVLOW |
| Pl Loc | RLEN, WG | WG | WG | RLEN, WG | RLEN, WG |
| Pl Com | RVSH, WG | RVSH, WG | RVSH, WG | RVSH, WG | RVSH, WG |
| Pl Abe | RVSH, WG | RVSH, WG | RVSH, WG | RVSH, WG | RVSH, WG |
Moolâ ja kielâ leaba seammaláganat. Nu ahte diftoŋggaide ferte heivehit iežas njuolggadusat twolce-ai. Prinsihpas MOOLÂ ja KIELÂ sáhttiba leat seamma leksikonas, iigo nu?
Nieidâ: RLEN ja RVSH ferte heivehit nu ahte dat guoská maiddái diftoŋggaide.
Lea vejolaš market Nieidâ-leksikona rukses sajiide WG, CLEN, SVLOW, muhto lea váddásut čilget diftoŋgga nuppástusa. Álkimus livččii čilget ná, ahte dat lea “gievra dássi”, nappo dušše SVLOW. Heivego?
Boađus: gusto birgešii 4 leksikonain â-máddagiin: SOLLA, MOOLA (dahje KIELÂ), NIEIDA, LAVKKÂ (Dál: KUTKÂ). Háliidivččen goit geavahit LAVKKÂ.